Kaikki likoon

Usko pois, me tiedämme millaista yrittäjän arki on. Yrittäjyys on haasteellista työtä, joka vaatii taitoa ja tahtoa, mutta myös jokapäiväistä riskinottoa.

Hoidamme vuodessa kymmeniä, jopa satoja tuhansia vahinkotapauksia ja suhtaudumme omaan liiketoimintaamme samalla intohimolla kuin sinä omaasi. Korvauspalvelussa tiedetään, millaista palvelua yrittäjä odottaa vahinkoasioissaan. Sujuvaa ja mutkatonta. Yrittäjällä ei ole aikaa odottaa korvauksia kuukausia. Kun vahinko sattuu, odotetaan korvauspalvelulta nopeaa toimintaa. Myös vahingosta ilmoittaminen tulee olla helppoa. Vakuutusyhtiötä valitessa nämä kriteerit usein painottuvat.

Yrittäjä laittaa toiminnassaan kaiken likoon. Meistä on ainoastaan reilua, että teemme samoin, joten panostamme korvauspuolemme toimintaan.

Vahingon sattuessa yrittäjä tekee vahinkoilmoituksen ja antaa samalla vahingon käsittelemiseksi tarvittavat tiedot korvausosastolle. Ilmoituksen voi täyttää esimerkiksi If Yrityskansiossa. Ilmoituksen saavuttua korvausosaston käsittelijä ottaa vahingon käsiteltäväkseen, pyytää tarvittaessa lisätietoja esimerkiksi hoitolaitoksilta ja ratkaisee vahingon korvattavuuden. Lopuksi päätös postitetaan yritykselle ja mahdolliselle vahingon kärsineelle henkilölle.
 
Usein ajatellaan, että vakuutusyhtiön korvausosastolla kirjoitellaan vain korvauspäätöksiä. Siellä tapahtuu kuitenkin paljon muutakin. Korvausprosessiin osallistuvat ihmiset tekevät usein laajaa selvitystyötä ennen kuin ovat valmiita tekemään päätöksiä vahinkojen korvattavuudesta. Korvausosastot neuvovat asiakkaita vahinkoihin ja niiden käsittelyyn liittyvissä asioissa. Pyrimme myös jatkuvasti kehittämään ja parantamaan korvausprosesseja.

Parasta korvauspuolella työskentelemisessä on asiakkaiden auttaminen ja palautteen kuuleminen. Korvauspalvelussa törmää tyytyväisiin yrittäjiin, jotka ovat yrityksensä vakuutuksia kartoittaessaan ottaneet henkilövakuutuksen henkilöstölleen ja itselleen. Vakuutuksia otettaessa turhalta menoerältä tuntuneet vakuutukset ovat vahingon satuttua osoittautuneet kultaakin kalliimmiksi. Asiakkaiden kokema tyytyväisyys kertoo meille, että teemme työmme hyvin. Kun yrittäjä vahingon sattumisen jälkeen soittaa meille ja kiittelee palveluamme, ei käsittelijäkään voi olla tuntematta iloa. Asiakkaita vartenhan me täällä olemme.

Onko yrityksellesi sattunut vahinko, mutta et tiedä kuinka edetä? Ole yhteydessä meihin puhelimitse numeroon 010 19 15 00 ja kysy neuvoa.

Erica Ahnger
Projektiasiantuntija
Yritysten henkilökorvaukset

Etukäteistä jälkiviisautta

Appiukko maistoi wasabia. Kehotin pienentämään sushin kylkeen lääpäistyn ensiannoksen ainakin puoleen. Hikoiltuaan, kyynelehdittyään ja aikansa köhittyään se oli samaa mieltä. Vähän myöhään, mutta suomalaisen äijänhän pitää ensin kokeilla.

Yhdelle toiselle hepulle kävi hassummin. Se ajatteli äkkiä napata kaappasahan terän edestä puupalikan. Verkkatakin hiha tarttui terään ja lopun varmaan arvaatte. Appiukko sai wasabilta toisen mahdollisuuden, toinen heppu yliopistosairaalan lääkäreiltä. Käsi saatiin kursittua kasaan.

Jo pidempään eläkkeellä ollut kollega tapasi toivoa itselleen etukäteistä jälkiviisautta. Sellainen etukäteen jälkiviisas -tyyppi olisi pienentänyt wasabiannostaan jo ennen sisäistä korvatillikkaa. Tai sammuttanut sahan ennen palikan poistamista.

Oma tonttini, vahingontorjunta, se on etukäteisen jälkiviisauden ruumiillistuma. Kun lämpökuvauttaa sähkökeskuksen ennen ensimmäistä tuikkua tai kun alkaa käyttää pyöräilykypärää ennen kuin nuppi on kertaalleen kolahtanut katukiveen, voi onnitella itseään.

Etukäteinen jälkiviisaus on toisaalta pahuksen tylsää. Onnistuminenhan tarkoittaa tavallisimmin sitä, että mitään ei tapahdu. Kun ei hikoile, kyynelehdi tai yski, on onnistunut wasabin syönnissä. Ja kun sirkkeli ei silvo kättä, on ollut kaukaa viisas.

Me suomalaiset (miehet) tapaamme kuitenkin olla oman elämämme wasabiappiukkoja. Kun kerran sattuu, opimme ehkä sitten seuraavaa kertaa varten. Mutta yhden kerran jokaisen on kuitenkin avattava sepalus sähköpaimenen äärellä.

Lääkäri sanoi kätensä sahanneelle kaverille, että tupakanpoltto loppuu sitten tähän. Muuten tulee kuolio käteen ja joudutaan sahaamaan uudelleen. Ja niinhän se loppui, se sauhuttelu kuin seinään.

Ehkä pelastus- ja tieliikennelakeihinkin pitäisi saada konkreettisempia sanktioita, jotta wasabiappiukot oppisivat. Jos rattijuoppouden seurauksena auto pistettäisiin välittömästi paalaimeen, varmaan jokunen jättäisi kostean baari-illan jälkeen tarttumatta rattiin. Tai jos poliisi saisi irrottaa venttiilit fillarista tyypiltä, joka ei käytä pyöräilykypärää, se voisi tehota paremmin kuin nuhteiden uhka.

Tai ehkä ne sitten ensimmäisen kerran jälkeen oppisivat kuljettamaan varaventtiileitä ja pumppua mukanaan.Wasabiappiukot.

Niko Satto
Vahingontorjuntapäällikkö