Terveisiä kotoa

Kirjoitin aikaisemmin tänne blogiin tuotekehitystyöstä . Jatkan aiheesta kertomalla Etätyövakuutuksen syntytarinan.

Käytännön työssä asiakkaiden ja vahinkojen kanssa olemme huomanneet, että etätyön tekeminen tulee yhä useammin esille. Teetimme YouGov Finlandilla kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon Suomessa tehdään etätyötä. Kyselyyn vastasi 1 008 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimuksen perusteella neljä kymmenestä tekee etätöitä ainakin joskus, ja viisi prosenttia tekee etätyötä jatkuvasti.

etätyöMeille tuleekin yhä useammin kyselyitä siitä, poikkeaako työntekijän vakuutusturva riippuen siitä, tekeekö henkilö työtä työpaikalla vai jossain muualla, kuten kotona etätyönä. Osa kyselyistä on seurausta siitä, että etätyöläiselle sattuneen vahingon korvaus on evätty lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa vahingot etätyössä vain silloin, kun ne liittyvät suoraan tehtävään työhön. Vakuutus ei kata esimerkiksi lounastaukoja. Se ei myöskään kata työntekijän liikkumista kodin sisällä, jos liikkuminen ei liity suoraan työtehtävän suorittamiseen. Sekä työntekijälle että työnantajalle on harmillista, että vakuutusturvan riittämättömyys huomataan vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut.

Etätyöpäivä.fi-sivuston mukaan 17 300 henkilöä teki etätyötä Kansallisena etätyöpäivänä 21.9.2012. Samana päivänä If lanseerasi uuden Etätyövakuutus-tuotteen. Vakuutus kattaa etätyön vakuutusturvassa olevia aukkoja. Vaihtoehtoisesti työntekijät voidaan vakuuttaa laajemmalla Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, mikä kattaa etätyöpäivän jälkeen alkavan hyvin ansaitun vapaa-ajan erilaisine aktiviteetteineen.   

Ifin uusi tuoteratkaisu on innoittanut eri tahoja keskustelemaan vilkkaasti sekä etätyöstä yleensä että siitä, minkälaista vakuutusturvaa työntekijällä on etätyössä. Jos haluat lisätietoja miten sinun yrityksesi kannattaa vakuuttaa etätyötä tekevät, ota yhteyttä meihin.

Tiina Valtanen
Tuotepäällikkö
Yritysten henkilövakuutukset

Turvallisuuden keihäänheittäjät

”Sähkölaitteista tulisi sammuttaa virta työpäivän päätteeksi”.

Virkkeeseen kiteytyy koko suomalainen vahingontorjuntaviestintä. Viestiä ei ole kohdistettu oikein kenellekään ja sittenkin toimeen kehotetaan ryhtymään mahdollisimman kohteliaalla tavalla. Tulee mieleen edesmenneen Ensio ”Enska” Itkosen toive huonolla säällä. Älkää hyvät ihmiset lähtekö kaikki samaan aikaan liikenteeseen.

Päätellen meidän taukotilamme valoista, jotka vähän väliä palavat läpi yön, tällainen jaetun vastuun periaate toimii kehnosti. En taida mennä kovin kauas metsään, jos arvaan, että monella muullakin työpaikalla laitteet ovat päällä yöt läpeensä.

Taukotilapäällikkö? Voisiko sellaisen nimittää jokaiseen taukotilaan? Silloin vastuu olisi kohdistettu eikä epämääräisesti jaettu.

Muuan suomalainen keihäsikoni sanoi kerran, ettei hän koskaan tavoittele tiettyä tulosta. Sen sijaan hän pyrkii tekemään jokaisella osa-alueella mahdollisimman hyvän suorituksen ja jos se onnistuu, hyvä tulos tulee itsestään.

Sama pätee vahingontorjuntaan. Jos yrityksen tavoitteena on pelkästään ”välttää vahinkoja”, niitä luultavasti sattuu aika tavalla. Keihäänheitto koostuu pienistä osista, alkaen vauhdinotosta ja päättyen siihen, kun keihäs tökkää tantereeseen. Paloturvallisuuskin koostuu pienistä osista, sähkölaitteiden huollosta, paloilmaisimista, palokatkoista, alkusammutuskalustosta ja monesta muusta. Kun näitä yksitellen ryhdytään parantamaan, saavutetaan lopulta toivottu tulos.

Vahinkojen torjumiseksi yrityksessä on syytä ensimmäiseksi käydä läpi oman toimialan keskeiset riskit. Apua tähän löytyy – tai ainakin pitäisi löytyä – jokaisesta suomalaisesta vakuutusyhtiöstä. Kun riskit on kartoitettu, puutteita ryhdytään korjaamaan tärkeysjärjestyksessä. Sitä varten riski on arvioitava. Kuinka todennäköistä on, että vahinko sattuu ja mitä siitä seuraa. Laiterikko on paljon yleisempi kuin palo, mutta laitevahinko harvoin laittaa koko yritystoimintaa polvilleen, toisin kuin tulipalo.

Tulipalon kanssa ei kannata pelleillä. Niiden yritysten laskemiseen, jotka palon jäljiltä ovat menneet konkurssiin, eivät yhden tai kahden käden sormet piisaa. Täysikään vakuutuskorvaus ei auta, jos asiakkaat äänestävät jaloillaan.

Kun riskit on käyty läpi ja pahimmat puutteet ovat selvillä, on aika ryhtyä parantamaan eri osa-alueita parhaan tuloksen saavuttamiseksi.  Harva yritys selviää yksin näistä, mutta me vakuutusyhtiöt pyrimme – uskokaa tai älkää – ennen muuta siihen, ettei vahinkoja sattuisi. Ja jos kuitenkin sattuu, sitten hellitetään kukkaronnyörejä.

Niko Satto
Vahingontorjuntapäällikkö

Vesivahinko voi keskeyttää toiminnan

Nyt eletään juuri sitä aikaa, kun vuotovahingot kolkuttelevat yritysten ovilla. Pakkaset jäädyttävät putket, murtavat ne ja aiheuttavat hetkissä kymmensien, jopa satojen tuhansien eurojen vahingot. Vuotovahinkojen korjaaminen on paitsi kallista, myös aikaa vievää. Vahingosta aiheutuneen remontin vuoksi yritys voi joutua turvautumaan tilapäisiin toimitiloihin, johon asiakkaat eivät ehkä löydäkään entiseen tapaan. Onkin siis oivallinen aika muistuttaa yrityksiä siitä, että vuotovahingot ovat vältettävissä hyvinkin pienillä toimenpiteillä.

vuotovahingot2Huomattava osa vuotovahingoista johtuu rakennuskantojen ja putkistojen vanhentumisesta, virheellisistä rakennustekniikoista sekä yrityksen käytössä olevien kodinkoneiden täyttöletkujen liittimien löystymisestä ja poistoletkujen murtumisesta. Helpoin tapa hallita näitä vahinkoja on niiden ennaltaehkäisy. Vuotovahinkojen ennaltaehkäisyn lähtökohtana on, että toimitilojen lvi-laitteet asentaa ammattilainen ja niistä pidetään huolta. Vettä käyttävien laitteiden vesijohtoliitoksissa on oltava sulkuventtiili, ja se on oltava suljettuna kun laitetta ei käytetä.  Kodinkoneiden liittimien ja poistoletkujen tarkistaminen ei vie kauaa aikaa. Nykyisten rakennusmääräysten mukainen, lattiakaivottomiin tiloihin kytkettävän laitteen alle sijoitettava vesitiivis ylijuoksuputkella varustettu kaukalo, eli turva-allas, paljastaa vuodon nopeasti. Hyvin tehdyistä ja tarkastetuista liitoksista huolimatta vuotoja voi sattuja. Vesivuotokytkimen (esimerkiksi Leakomatic LOM 1000) avulla voidaan havaita piilevä vuoto ajoissa ja toisaalta katkaista vesi siinä tapauksessa, että sitä juoksee yhtäjaksoisesti yli 20 minuutin ajan.

Yrityksen olisi myös hyvä tiedostaa ajoissa toimitilojensa ja putkistojensa huono kunto ja teettää 30 – 40 vuoden ikään ehtineelle putkistolle putkiremontti, jolla vältytään suuremmilta vahingoilta. Vuokratiloissa toimivien yritysten kannattaa ottaa yhteyttä toimitiloja vuokraavaan ja huoltavaan osapuoleen havaitessaan putkistojen kunnossa korjattavaa.

Pienillä teoilla on suuret ja pitkäkantoiset vaikutukset.

Älä myöskään unohda seuraavaa: Vahingot sattuvat yllättäen, eikä niiltä aina kyetä suojautumaan. Koska yrityksen tärkeimpiä voimavaroja on usein sen omaisuus, suosittelemme sen vakuuttamista. Käy vierailemassa internetsivuillamme http://www.if.fi/ ja lue lisää yrityksen omaisuuden vakuuttamisesta sekä sen korvaamisesta vuotovahinkojen yllättäessä.

Erica Ahnger
Asiantuntija
Yritysten henkilökorvaukset