Voihan käyrä kurkku ja paukkuserpentiini!

Lapseni joutuvat pääsääntöisesti noudattamaan melko orjallisesti tv-ohjelmien ja elokuvien ikäsuosituksia. Toisinaan jopa ylikorostetusti. Edes yhdeksänvuotiaan ei tarvitse vielä miettiä ihmissuhdedraamojen avioeroja tai kuka makasi kenenkin kanssa –Paukkuserpentiini2vatvomisia, vaikka ohjelman suositus olisikin vain K-7.

Sama ikärajojen noudattaminen kuuluu yleisemminkin elämänkatsomukseeni. Kun lapsen maksa ei kerran pysty polttamaan alkoholia, mielestäni kolmivuotiasta ei tarvitse opettaa pitämään punaviinistä antamalla sille lusikallisia silloin tällöin. Jos lapselle ei myöhemminkään maistu punaviini sen vuoksi, ettei tämä saanut siedätyshoitoa kolmivuotiaana, olkoon maistumatta.

Mutta sitten tuli paukkuserpentiini ja löi lekkeriksi koko ikäraja-asian.

Pakettiin on, todennäköisesti ivailumielessä, painettu tieto, että muualla maailmassa ikäraja on 12 vuotta, mutta Suomessa 18. Siis K-A-H-D-E-K-S-A-N-T-O-I-S-T-A. Joku sarkastisempi kauppias oli sosiaalisessa mediassa kiertäneen kuvan mukaan muistuttanut, että ikäraja on todella 18. Ja että 12-kaliiperisen haulikon ikäraja on 15.

Ostin paukkuserpentiinejä. Olenhan yli 18. Mutta annoin tavoistani poiketen lasten paukutella ne, koska en millään keksinyt, mitä vahinkoa ne voisivat saada aikaan. Pienen snapsilasin kokoisessa muoviputkessa on toki pieni ruutipanos. Panos, joka ampuu viiden sentin kolikon kokoisen pahvilapun pois edestä ja sen jälkeen tussauttaa tuohon pieneen snapsilasilliseen mahtuvan kasan serpentiiniä pihalle. Alle metrin päähän.

Arvioin, että ainoa teoreettinenkaan mahdollisuus aiheuttaa panoksella vahinkoa, on ampua sitä lähietäisyydeltä suoraan silmään. Riski on kuitenkin niin teoreettinen, että samalla logiikalla voisi kieltää jääkiekkomailat alaikäisiltä. Niillähän voi huitaista paljon etäämmältäkin kaverin legot kurkkuun. Puhumattakaan kiekosta, joka tekee rumaa jälkeä tullessaan päin pläsiä.

Samaan aikaan kun paukkuserpentiinin hauskuus kielletään lapsilta, todellista tuhoa kylvävät ilotulitteet eivät saa puoleensa tarvittavaa huomiota. Pitkälle lentävä raketti alaikäisen tai humalaisen tai jopa alaikäisen humalaisen käsissä on aidosti todella vaarallinen sekä ihmisille että omaisuudelle. Ja ei, ostoikäraja tai valistus eivät tunnu oleellisesti vähentävän jokavuotisia vahinkoja.

Paukkuserpentiinistä tuli viimeistään tämän vapun myötä tuote, joka asemoi ikärajoitukset kokonaan uudelleen. Se on kuin kurkkujen käyryyttä koskeva EU-direktiivi, joka vuonna 1995 määritteli koko EU:n tarkoituksenmukaisuuden kansalaisten mielessä. Kysynkin, että voitaisiinko keskittyä niihin asioihin, jotka ovat todellisia turvallisuusriskejä, ettei tehdä koko turvallisuusalaa naurunalaiseksi tällä paukkuserpentiinikiellolla?

Niko Satto
Vahingontorjuntapäällikkö